APRIL IN Aveiro PORTUGAL — PORTUGALIN Aveiron HUHTIKUU

Taking long walks and bike rides is one of our favourite pastimes also here in our lovely new country where my husband and I at this point have already lived for half a year.

Quite often, when the lighting conditions are favourable, we pack our rucksacks full of camera gear and even carry the heavy tripod on our shoulder, in order to capture everything in the best possible manner. That really is a fresh and exciting way to look at your familiar surroundings and actually see its many a detail. There is always something fascinating to spot and shoot, and as a result, the daily outings take a whole new depth and angle.

At home begins the long selection procedure and then technical plus artistical fine-tuning... And now here's the result, our best spring shots of the area's flora and fauna!

All of them (except one; -) are taken by Esa Karjalainen. Enjoy, and just click to enlarge!

—

Pitkät pyörä- ja kävelylenkit ovat ykkösharrastuksiamme myös täällä hienossa uudessa maassamme, missä mieheni ja minä olemme nyt asuneet jo puoli vuotta.

Silloin kun valo on otollinen nostetaan selkään kamerakamasta pullistelevat reput ja olalle vielä tukeva kolmijalka, sillä kaikki pyritään vangitsemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Niin tulee tuttuakin ympäristöä tarkasteltua tuorein silmin ja yllättäviä yksityiskohtia havaiten. Aina löytyy jotain kiehtovaa katseltavaa ja kuvattavaa, minkä vuoksi lenkit saavat aivan uuden kulman ja syvyyden.

Kotikoneella alkaa kärsivällinen valikoiminen sekä tekninen ja taiteellinen viilaaminen... Ja tässä nyt ovat tarjolla parhaat kevätfotot alueen floorasta ja faunasta.

Kaikki ne (yhtä lukuun ottamatta; -) näppäsi Esa Karjalainen. Voit suurentaa klikkaamalla.

Rose bushes, arch bridges, bird couples... in our nearby romantic park, one of the many in town. — Kaupungin monista puistoista romanttisin kukoistaa ihan naapurissamme.

 

Dragon peekaboo! — Tikka, kukka vai lohikäärmeen pää?

Delicious strawberry ice cream balls...

Calla lilies can be seen everywhere, and also other, more delicate charmers. — Kalla kukkii täällä kaikkialla mutta kielomainen pikkukello on kyllä liikuttava.

Forest-like stretches and quiet courtyards make us wonder if we really live in a city at all. — Pyöräreittien varrelta ja nurkankin takaa löytyy sekä metsämäisiä maisemia että vanhanajan pihapiirejä.

Trumpet and croak fanfare for spring bloom. — Trumpettipuu säestää Sakujen kukkaiskonserttia.

Livestock live performance. — Maalaistalomeininkiä.

Goodies everywhere, and some of them ready to pick all year round. — Luonnon tarjotin täynnä ihania juotavia ja syötäviä!

Charm of the Speckled Wood Butterfly on a good luck charm. — Täpläpapurikko onnenapilalla.

Traditional Easter doormat. — Pääsiäisperinteisiin kuuluu kattaa kadut ruohoilla ja kynnykset kukkasilla.

The Giant on our own doorstep!

Everywhere you look, people seem to have aimed at surrounding themselves with beauty and peace... — Kaikkialla, niin kotipihoilla kuin kadunvarsillakin, arvostetaan kauneutta ja luonnonrauhaa...

... like birdsong... — ... kuten mustarastaan liverrystä, joka muuten menee täällä eri tavoin kuin Suomessa...

... and all the many stunning colours of flowers! (These Aperol Spritz ones are particularly delicious;-) — ... ja pökerryttävän herkullisesti hehkuvia kukkia!

The amazing bottlebrush bush. — Puskallinen punaisia pulloharjoja!

Praia da Costa Nova. Enjoying the caressing sunshine and extra fresh ocean breezes.

Near Glicínias Plaza. — Kotikulmilla.

This mandala blooms in the courtyard of our sweet Airbnb flat we rented for home-hunting. — Tämä mandala löytyy puolestaan kodinmetsästystä varten vuokraamamme asunnon aukiolta.

Broad boardwalks connect the city center's Canal de São Roque to more rural locations. The path is about eight kilometres long, and it's possible to use it for walking, jogging, cycling, bird watching and also seeing the sunset. — Passadiços de Aveiro on mahtava laguunireitti lenkkeilyyn, pyöräilyyn, lintubongailuun, auringonlaskun ihailuun...

 We caught the little egret in the breeding season when it has two long plumes on its nape.
— Tätä lintua ei Suomessa niin vain bongatakaan... Pesimäaikaan silkkihaikaralla on niskassaan nuo pitkät sulat!

Ria de Aveiro, near the huge campus.

The regal loner sailing on the lagoon. This was such a lucky strike, since usually they come in flocks, and only to wade in shallow water, and what's more, we had managed to see flamingos only once before! — Kuvasarjan kruunaa harvinainen otos yksinäisestä uimarista kampuksen edustalla. Flamingot viihtyvät yleensä parvessa, ja kahlaajina ne saapuvat laguuniin vain matalan veden aikaan!

 

Kongressithrowback

Jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen päivittäminen ovat pärjäämisen kulmakiviä. Ja uusien kollegoiden tapaaminen eri puolilta maailmaa on tietysti aina virkistävää! Alla muutama hieno 2000-luvun kongressimuisto.

                               Freie Universität Berlin: FIT World Congress

Kansainvälisen kääntäjäfederaation maailmankongressissa Berliinin vapaalla yliopistolla. Pääteemana Man vs. Machine. FIT juhli samalla 60-vuotismerkkipäiväänsä!

                                University of London: Nordic Translation Conference

Pohjoismaisten kielten käännöskonferenssissa Lontoon yliopistolla. Konferenssin organisoineen tohtori Epsteinin kiinnostava iltapäiväluento käsitteli lastenkirjahahmojen nimien kääntämistä.

         City Conference Center's Folkets Hus: Writers' and Literary Translators' International Congress

Aamulla kääntäjien ja kirjailijoiden kansainvälisen kongressin avajaisissa Tukholman työväentalolla ja illalla Tukholman kaupungin kutsuvieraina Nobel-juhlasalissa.

     Stockholm City Hall's Blue Hall: WALTIC evening reception

                                     Photos, except the first one, by Esa Karjalainen.


Olitko sinäkin paikalla? Ja jos, missä näistä? Entä mikä ylipäätään on hienoin kongressimuistosi? Pane ihmeessä viestiä tuohon alle, olisi hauskaa vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä!

Season's Greetings!

            Design and message of the card by Taija Mård. Photo taken by Esa Karjalainen.

"Kuinka pääsisin kirjallisuuden kääntäjäksi?"

Näin minulta on kysytty sen verran usein, että päätin laatia mahdollisimman kattavan infopaketin, jäsentäen sen alan edellyttämien kykyjen pohjalta. Ne taas pohjautuvat oivalluksiini ja kokemuksiini päätoimisesta kirjantekijyydestä liki 30 vuoden ajalta – ja ovat siis omia käsityksiäni, eivät raamatunsanaa. Voit päästä tavoitteeseesi varmaan muillakin ansioilla ja keinoilla, vapaan markkinatalouden ehdoillahan mennään: sinä kilpailet omien kriteeriesi mukaan, ja samoin menettelee kustantaja. Minun johtotähtinäni ovat tuikkineet pieteetti ja eettisyys. Tai ehkä haluatkin kääntää vain sivutoimisesti? Silloin eivät kaikki evästykseni sinua koske, mutta jospa jokin sentään. Tervetuloa perehtymään!

Monitaituruus

Käsite kirjallisuuden kääntäminen kattaa eri kieliltä kääntämistä eri suuntiin ja erilaisista kirjallisuudenlajeista, mutta useimpien kyselijöiden haaveissa siintävät vain suomennokset, vain romaaneista ja vain englannista. Kuitenkin maamme pienet markkinat huomioiden kannattaa päätoimiseksi pyrkiä vain, jos hallitsee useita kirjallisia genrejä ja on valmis kaikenlaisen kaunon lisäksi kääntämään myös sekalaisia käytännön tieto-opuksia. Vaativa spesiaali tietokirjallisuus taas edellyttää kulloinkin kyseessä olevan tieteenalan asiantuntijuutta.

Korkeasti koulutettuja englannin ja ruotsin kääntäjiä riittää, ja vaikka niistä kielistä suomennettua toki myös julkaistaan eniten, saat kilpailuetua, jos plakkarissasi on lisäksi jokin harvinainen kieli.

Paitsi vieraiden kielten hallintasi myös kielialueiden kulttuurituntemuksesi olisi oltava vakuuttavaa. Lisäksi hyvästä yleissivistyksestä on suurta apua, sillä pähkinöitä tippuu purtavaksi jatkuvana virtana.

Kirjallisuus käännätetään freelancereilla, ja senlaatuisen yrittäjyyden infraan kuuluvat luonnollisesti myös kirjanpitäjätasoinen numerotarkkuus ja laskutaito sekä normaali IT-osaaminen.

Äidinkieli ja kirjallinen ilmaisu

Loistava äidinkielen hallinta on ehdoista ensisijainen, koska sillä kielellä suomentajan työ julkaistaan. Ovathan sinulla siis hanskassa oikeakielisyysasiat eli ajantasaiset kielioppisäännöt ja muut kirjoittamisen konventiot? Ja myös käsikirjoituksen tekemisen käytännöt?

Samoin ihan perusedellytyksenä on erityislahjakkuus juuri kirjallisessa ilmaisussa. Kursorisesti avaan: sanataiteellisuus, romaanimuodon, lauserakenteiden ja -rytmin hahmottaminen sekä paitsi kerronnan myös aidontuntuisen dialogin hallinta; tyylilajissa ja rekisterissä pysyttäytyminen; kohderyhmän tuntemus; nuortenromaaneissa edellä mainittujen lisäksi luontevan nuorisokielen taju ja sovittaminen kirjalliseen muotoon; vitsien ja sanaleikkien nokkela ja kerkeä luominen; murteiden simulointi; lyriikan hallinta ja herkkyys sen tulkinnassa sekä runomittojen tuntemus; joihinkin teoksiin (usein lastenkirjoihin) kuuluvien laulunsanojen riimittäminen ja säveleen istuttaminen; lastenkirjallisuudessa lisäksi lapsentajuistaminen, kotouttaminen ja ymmärrys lapsilukijoiden kehitysvaiheista sekä kuvakirjoissa tekstin ja kuvituksen ”samankielisyys”; tietokirjallisuudessa muun muassa ytimekäs ja selkeä ilmaisu sekä kyky havaita adaptointia vaativat kohdat ja toteuttaa ne.

Pitkin matkaa on taiteiltava nuoralla, milloin asettaa etusijalle uskollisuus alkuteokselle ja milloin päästää irti oma luovuus. Varsinkin lastenkirjat vaativat suomentajalta joskus pitkällekin vietyä etääntymistä ja paikoin jopa uudelleen synnyttämistä.

Monesti käsikirjoituksista suomennettaessa tekstiin kannattaa suhtautua kuin editori. Sieltä saattaa löytyä epätarkkuuksia tai epäjohdonmukaisuutta, kankeutta, jopa erilaisia virheitä. Muutettavat asiat on neuvoteltava kirjailijan kanssa hänen äidinkielellään ja joskus hyvinkin aikaa vievästi, mutta toisaalta aina kirjailijaa ei saa lähestyä. Varmista siis käytäntö kustantajalta.

Ja vielä nyrkkisääntö: Älä ikinä vain mekaanisesti ”käännä” vaan aina suomenna eli ymmärrä teos kauttaaltaan ja kirjoita se sitten uusiksi luontevalle äidinkielelle – mielestäni lähtökielen saundia kuitenkaan kokonaan sivuuttamatta.

Sivistyneisyys, pitkäjännitteisyys ja pikkutarkkuus

Pohjavaatimuksena on akateeminen koulutus. Oppineisuutta ja tutkijantaitoja edellytetään, kun on hallittava laajoja kokonaisuuksia, kyseenalaistettava asioita ja suoriuduttava ripeästi researchistä. Selvitettävinä on sekä äidinkielen että vieraan kielen sanoja, käytäntöjä ja sääntöjä, mitä erilaisimpia faktoja maan ja taivaan väliltä, tyyliseikkoja, kotoutettavia asioita ynnä muuta. Myös skarppia lähdekritiikkiä tarvitaan.

Niin aikamuodot kuin välimerkitkin on tajuttava suomentaa. Vieraskielisten sanojen kohdalla tulee vastaan translitterointi, ja niiden taivutuksen takia taas tulisi tuntea tai tutkia myös äänneasut. Sanonnoille ja sananlaskuille pitää etsiä supisuomalaiset vastineet. Ja erisnimien kääntäminen, se olisikin aivan oma luennonaiheensa!  

Tutkimustyössä saattaa vierähtää tovi, jolloin siihen on vain rauhassa paneuduttava ja jatkettava tekstin tekemistä sitten päivää pidentämällä.

Monet teokset myös sisältävät useita satoja sivuja. Projektiin on sitouduttava kauaksi aikaa ja pidettävä myös kaikki teoksesta matkan varrella nousevat langat tiukasti käsissä, omat ratkaisut muistissa ja linjaukset systemaattisesti hallussa.

Syvälukuun keskittyminen on kaiken A ja O: on perehdyttävä tekstiin ja oivallettava sanojen ja lauseiden semantiikka sekä teos kaikkine kerroksineen.

Suomennos on jaksettava hioa mahdollisimman pitkälle julkaisukuntoon – älä jätä velvollisuuksiasi kustannustoimittajan hoidettaviksi. Itse teen kässärilleni kierroksia yleensä kuusi.

Luotettavuus, ammattietiikka

Noudata aina hyvää käännöstapaa eli älä jätä mitään pois äläkä lisäile omiasi. Vältä kaikenlaisia rikkeitä alkuteoksen faktojen, kirjailijan tyylin, lähtökielen tulkinnan ja kohdekielelle tuottamisen suhteen.

Lähetä käsikirjoituksesi tarkistettuna. Käy se läpi sekä lukien että oikolukuohjelmalla. Mitä erikoisinta jälkeä matkan varrella nähneenä en voi kyllin korostaa huolellisuutta.

Pysy aikataulussa ja luovuta työ sovittuun deadlineen mennessä.

Suomenna aina kunnioittavasti. Älä suhtaudu välinpitämättömästi, vaikka kirja olisi mielestäsi kuinka vähäpätöinen tahansa. Suomennoksesi ei koskaan saa sitä olla; sen pitää olla ammattimainen.
 

Sinnikkyys, resilienssi, itseohjautuvuus

Alalle pääseminen ei ole helppoa, ainakaan täydestä tuntemattomuudesta tulevalle. Suomentajan ammatti kiehtoo, joten tarjokkaita riittää ja koko ajan tulee yliopistoista lisää.

Lahjakkuuksia joko tunnistetaan tai ei tunnisteta, minkä vuoksi et välttämättä saa mieluisia teoksia suomennettavaksesi tai töitä ollenkaan. Älä kuitenkaan ikinä tee sitä virhettä, että aliarvioisit itseäsi. Jatka yrittämistä uskoen siihen, että juuri sinulle sopiva toimeksiantaja löytyy.

Aloita tekemällä jostain vieraskielisestä kirjasta verraton käännösnäyte ja lähettele sitä kustantamoille edustavan saatekirjeen kanssa. Ensin selvität tietysti omatoimisesti talojen erityisalat, oikeat yhteyshenkilöt ja ajantasaiset posti- tai meiliosoitteet. Tästä pääset alkuun: https://kustantajat.fi/jasenluettelo

Myös ulkomaisia taloja kannattaa kontaktoida – tietysti sillä edellytyksellä, että esittäytymiset ja neuvottelut onnistuvat puhelimitse ja/tai sähköpostitse vieraalla kielellä. Sitten on vain oltava aktiivinen ja pitkämielinen markkinoinnissa, jotta saa sen ensimmäisen työn. Myöhemmin esikoissuomennoksen voi lähettää käännösnäytteeksi. Toisaalta monet kustannustoimittajat haluavat nähdä vain editoimatonta tekstiä ja ehkä jopa aiemmin suomentamattomasta teoksesta.

Vastauksia esittäytymisiin, näytteisiin ja tiedusteluihin et kuitenkaan välttämättä koskaan saa. Pyri viisveisaamaan siitä ja jatkamaan optimistisin mielin.

Suomennostyötä tehdään paljolti yksin, joten seurankipeiden pirtaan se ei oikein käy. Myös käännösratkaisut on osattava tehdä itsenäisesti ja sitten myös luotettava niihin sekä kyettävä puolustamaan niitä. Briljantit argumentointitaidot ovat tarpeen.

Työmäärään nähden palkkiot ovat mitä ovat, joten suomennettavia teoksia olisi saatava tasaisesti ja suoriuduttava niistä ripeästi, monesti kellonajoista ja pyhäpäivistä piittaamatta.

Kirjallisuuden kääntäjille yrittäjyys tarkoittaa paradoksaalisesti sitä, että töillään ei voi tehdä voittoa vaan niistä saa kertakorvauksen, mutta silti on maksettava YELiä ja verojen lisäksi vastattava itse myös kaikista tulonhankkimiskustannuksista. Kehotan siis miettimään, arveletko tämmöisen ”bisneksen” lyövän riittävästi leiville juuri sinun kohdallasi.

Myöskään apurahojen jakeleminen ei ole reilua peliä. ”Karu taloudellinen todellisuus saa taiteilijoita vaihtamaan alaa. Ammatinvaihtoa vauhdittaa taiteen arvioinnin mielivaltaisuus sekä epäoikeuden­mukaisuutta ruokkiva apurahajärjestelmä.” (HS Kulttuuri 21.5.2016) Älä siis laske tämäntyyppisten palkitsemissysteemien varaan vaan luota työntekoon. Hae silti myös apurahoja, loputtomia lomakkeita huolellisesti tuntikausia täytellen, sillä joskus nappaa!

Ihmistuntemus, luoviminen, integriteetti

Birds of a feather flock together… Suomentaisin sen vaikkapa näin: samansulkaiset, myötäsukaiset. Työelämässä(kin) samalla tasolla olevat hakeutuvat toistensa seuraan ja pärjäävät keskenään kitkattomimmin.

Huono ei saa olla, mutta joskus tuntuu, ettei liian hyväkään. Kannattaa pohtia Gaussin käyrää ja orientoitua sen pohjalta.
Kirjamaailmassa kohtaat varsin erilaisia tyyppejä: he edustavat monia eri ikäluokkia ja maamme kaikkia murrealueita, heillä on kirjavat koulutustaustat, kompetenssialueet, makumieltymykset, elämänkokemukset ja niin edelleen. Varaudu toimimaan kaikenlaisten kanssa ja kieli keskellä suuta.

Haluan tässä yhteydessä mainita myös normaalit sosiaaliset taidot: kiitä työstä, neuvoista ja ohjeista; myönnä mahdolliset erehdyksesi avoimesti ja pyydä tarvittaessa anteeksi; anna tunnustusta projektikumppaneillesi ja huomioi heidän näkemyksensä... Suomentajahan myötäilee kustantajan linjaa ja viimeistelee editorin kanssa keskustellen.

Projektin sujuvan etenemisen takaamiseksi mieti, miten paljon nostat neuvoteltavaksi ja missä kohtaa yksinkertaisesti annat olla. Muista silti aina, että sinä olet se tekijä ja taiteilija, joka tuntee teoksen läpikotaisin ja jonka nimissä sen suomennos julkaistaan! Pidä siis kiinni parhaista ratkaisuistasi ja hahmota, mistä voit tinkiä ja mistä et sekä varmista, että kaikki julkaistaan niin kuin on sovittu. Ei ole erityisen mieltä ylentävää nähdä painettuna kirjaa, jonne joku on mennyt tietämättäsi ja nimissäsi tekemään mitä erikoisimpia ”korjauksia”.

Neuvottelutaito on tarpeen myös keskusteltaessa sopimusasioista, kuten palkkiosta ja aikataulusta.

Yleisesti ottaen viestinnässä pitäisi asiallisuuden ja ystävällisyyden riittää. Ellei näin käy, ovat kyseessä niin sanotut henkimaailman hommat. Älä silloin jää hakkaamaan päätäsi seinään vaan hae tilalle kaltaisiasi asiallisia ja ystävällisiä yhteistyökumppaneita. Mielenterveys edellä, ovi kiinni perässä.

Turnauskestävyys

Keikka-alalla tahtoo olla niin, että olet juuri niin hyvä kuin viimeinen työsi. Suomennoksia pitää olla valmis metsästämään koko uran ajan – vaikka toki joillakin kustantajilla on tapana ottaa yhden kahden onnistuneen projektin jälkeen suomentaja niin sanotusti taloon sisään. Silloin voit odottaa saavasi kirjoja työpöydällesi suht säännöllisesti.

Mitään takeita ei kuitenkaan ole. Ja kun sinulle sitten tulee projektittomia jaksoja, muista että omassa työssään päätoimisesti työllistyvät eivät ole oikeutettuja työttömyyskorvauksiin. Samoin sairastelet useita päiviä omavastuulla. Joten jos pystyt, säästä!

Jos kohtaat kirjamaailmassa tylytystä tai suoranaista ilkeyttä, älä ota sitä henkilökohtaisesti vaan päinvastoin onnittele itseäsi, ettet ole samanlainen, ja jatka oma kenttäpuolisko puhtaana eteenpäin.

Freelancer on työyhteisöstä helppo heivata, jopa selityksittä, joten jos joku niin moraalittomasti tekee, kannattaa ajatella, että parempihan se olikin päästä moisesta kontaktista eroon. Ja kuten edellä sanoin, sitten vain hakemaan passelimpaa tilalle. Ehkä uudestaan ja uudestaan.

Huomioi myös, että suomentajana teet kaiken työsi julkisuudessa. Lehtien palstoilla ja blogeissa kuka tahansa saa sitä kehua tai aivan perustelemattakin väheksyä. Osaamattomissa käsissä kritiikki voi siis olla paitsi aiheetonta myös julmaa. Etkä pääse antamaan vastinetta. Kestätkö sen? Toisaalta useissa kirja-arvioissa on suomentaja jätetty kokonaan pois tekijäkaartista, ikään kuin teos juuri siltä osin olisi tupsahtanut valmiina jostain automaatista eikä ammattilaisen aivoista – ja perään saatetaan vielä oikein kiitellä ”kirjailijan kieltä”!

Siitäkin olisi vain noustava ja jatkettava seuraavan teoksen kimpussa, inspiroituneena.

Verkostoituminen

Kun pyrin alalle, minulle esiteltiin niin sanottu kolmen S:n sääntö: sitkeyttä, sattumaa, suhteita. Itselläni ei alan kontakteja ollut ja eteninkin yksin puskemalla ja puurtamalla, mutta ehdotan kyllä sinulle kirjallisten kavereiden hankkimista. Tieto liikkuu piireissä, joten siellä voit kuulla monia arvokkaita ammattiasioita. Kollegat saattavat jopa suositella sinua kustantamoille tai tarjota suomennettavaksesi kirjaa, jota eivät itse ehdi tehdä. Yhden kerran on minullekin niin onnekkaasti käynyt, kun eräs rekrytoimani henkilö suositteli minua tutulle kustantajalleen.

Uran varrella minulle on tietysti kehittynyt oma kustantajaverkosto, josta suurin osa töistä tulee. Myös LinkedIn on mainio kansainvälinen ammattilaisverkosto, jonka kautta minulle on tippunut useita yhteistyötarjouksia eri puolilta maailmaa; viime aikoina lähinnä Lontoosta ja New Yorkista.

Kun saa nimeä, voi tulla kutsuja varsin upeisiinkin projekteihin ja positioihin. Omalla urallani ehkä sykähdyttävintä oli, kun minulta tilatiin Vuoden nuori taiteilija -taidekirjaan sekä suomennokset että englanninnokset itsensä Bo Carpelanin runoista. Sain häneltä sitten projektin päätteeksi vielä pitkän ja lämpimän työtäni kiittävän puhelun, jota en unohda koskaan.

Joustavuus, jämäkkyys ja järjestäytyminen

Mieti ja päätä, millaisten aikataulujen ja palkkioiden puitteissa suostut työskentelemään. Samoin se, miten pitkälle olet valmis venymään, kun sinulta pyydetään kaupanpäällisiksi erilaisia askareita: tekemään takakansitekstejä suomentamiisi teoksiin, pitämään esitelmiä kustantajan tilaisuuksissa, esiintymään kirjamessuilla…

Sovi suomennosprojekteista kirjallisesti, lue kustannussopimukset tarkkaan ja neuvottele tarvittaessa pykälistä – joita ei kuitenkaan aina suostuta räätälöimään.

Perehdy tekijänoikeuksiin ja liity Sanaston asiakkaaksi: https://www.sanasto.fi/

Kannattaa liittyä myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon (huomioi kuitenkin, että kyseessä on aatteellinen yhdistys eikä ammattijärjestö): https://www.sktl.fi/ Jäsenmaksua vastaan saat korvaamattomia neuvoja, koulutusta, mahdollisesti apurahoja, ajantasaista informaatiota, uusia kontakteja ja jopa juridista apua silloin, kun ammatilliset oikeutesi ovat uhattuina. Kun toimii yksin ja pienituloisena, ja toimeksiantajia taas ovat kustannustalot ja jättikonsernit, pitää selusta todellakin turvata.

Opinhalu ja jatkuva edukoituminen

Perehdy aivan aluksi kääntämisen käytäntöön ja teoriaan alan arvostettujen tutkijoiden ja pedagogien laatimien oppikirjojen avulla.
Ota selvää, miten käsikirjoitus kuuluu laatia ja miten vedosvaiheessa tehdään korjauslukumerkintöjä ja käytetään editointiohjelmia.

Olethan mielirunojesi ja -romskujesi lukemisen lisäksi perehtynyt myös maailmankirjallisuuden kaanoniin? Se on kaiken pohja, mutta tuleehan sinun tuntea alasi perusteet myös siksi, että suomentaessasi huomaat alluusiot, intertekstuaalisuuden ja niin edelleen.

Seuraa aktiivisesti uutisia, ole kiinnostunut maailmanmenosta ja innostu erilaisista harrastuksista, jotta ymmärrät asioita mahdollisimman laaja-alaisesti ja sitä kautta teokset perusteellisesti itse, ennen kuin alat tulkkaamaan niitä muille. Pysy mukana äidinkielen ja vieraiden kieltesi kehityksessä (ne eivät ole kiveen hakattuja vaan evolutiivisia), lue aktiivisesti sekä koti- että ulkomaista kirjallisuutta, ota mallia itseäsi lahjakkaammilta (mutta tunnista heidät ensin – meriitiksi ei riitä, että nimi näkyy jatkuvasti julkisuudessa), käy seminaareissa, osallistu konferensseihin, matkustele ymmärtääksesi muita maita ja päästäksesi kuulemaan ja käyttämään nykykieltä.

Psykologia ja empatia

Kirjallisuuden tekeminen on kaikilla tasoilla ihmistiedettä ja -taidetta, joten erinomaista, jos hanskaisit vielä psykologista teoriaa ja käytäntöä.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä: Suomentaessasi palvelet monia ihmisiä, kuten kirjailijoita, henkilöhahmoja, kustantajia, kuvittajia, lukijoita. Heidän osaansa tulisi kyetä eläytymään ja tekemään heille kaikille oikeutta.

Onnea kirjalliseen matkaan! Sitä todella tarvitaan, mutta apuakin on tarjolla: mentoroin vapaaehtoistyönä, joten voit jättää kommenttikenttään kysymyksiä ja yhteydenottopyyntöjä!

 

Kuukauden mittaisella residenssijaksolla Firenzessä kävin ihailemassa Ognissantissa kuuluisaa Ghirlandaion maalausta Hieronymuksesta, kääntäjien suojeluspyhimyksestä. Valokuvan minusta kirkon käytävällä otti Esa Karjalainen.

Trainee Throwback

                                              LONDON 1978–1979

                                       International Trainee Exchanges 

   On Oxford Street, finding my way around town  

with the help of Nicholson's legendary London Streetfinder.

My "au pair" home was in Marble Arch which is located near all the amenities of Marylebone, Mayfair and the West End, plus the huge greenery of Hyde Park. 

I had my own private room in the former servants' quarters, on the top floor of Bryanston Court; famous building because of its onetime resident Wallis Simpson!

My stay was such an extended one that official registering was required.

I took care of a 3-year-old boy and a 2-year-old girl as well as household duties, while learning in practice some more English – American English, to be precise, since milady was an artist from California.

Through her I also learned a bit about est, a set of ideas of personal transformation, and its Hunger Project, an organization committed to the end of world hunger.

Special guest seminar and fancy dress party at the Café Royal with Kat and Airi.

In my freetime I explored the fabulous museums, art exhibitions and historical sights and sites of the city. Most often I visited the Museum of Mankind, the enchanting ethnography department of the British Museum displaying collections from Africa, Oceania, the Americas and Asia.

I enjoyed going to movies, one of them nothing less than The Last Waltz; seeing plays and also the musical Jesus Christ Superstar; attending some great jazz and blues concerts at Rotherhithe Civic Centre, featuring Heikki Sarmanto with Maija Hapuoja, and at the legendary Hammersmith Odeon, first to see The Crusaders and then B.B. King, twice.

London being such a melting pot of nations, I met and befriended some very nice people from around the world. We loved going out together, roamed the top markets like Portobello Road, drove down to Brighton, went to see Concorde at Heathrow, had house parties, and sometimes even dined out, especially in etno restaurants. It was then that I totally fell in love with the insanely good Indian food!

This excerpt from Hilaire Belloc's "Dedicatory Ode" was in my Scrap Book with all the addresses, phone numbers and many messages:

From quiet homes and first beginning,
Out to the undiscovered ends,
There's nothing worth the wear of winning,
But laughter and the love of friends.

Of course, I scoured bookshops and bought e.g. Virginia Woolf and Mark Twain plus especially Hemingway and Steinbeck, my favourite reads at the time.

 

  

I have missed it all very much ever since I left; revisiting just doesn't do the trick... A time worth reminiscing, Thursday after Thursday!

*

If the post provoked some thoughts, ideas or, better yet, memories for you – especially if you were in town at the same time – do drop a line in the comments section below. I would just love to hear from you!

On Winter Solstice

My warmest season's greetings to all those dear visitors and fellow bloggers with whom I've had the privilege to exchange so many interesting and intellectual comments, ideas, e-mails etc. this year!

Thank you, and have a peaceful one everyone <3

Unlike one might think, this photo by Esa Karjalainen wasn't taken here in my native Finland, famous for its pure white drifts, but on our trip to Riga, Latvia, a couple of Xmas Eves ago. When night fell, there was this gentle, fairytale-like snowstorm that covered the streets and squares of the picturesque old town, the riverbanks of the mighty Daugava, and also the happy couple walking in this winter wonderland: -)

Saluti dal Festival della Letteratura di Mantova!

L’offerta delle leccornie di Festivaletteratura stupisce sia con la sua quantitá sia con la sua qualitá. Questo festival internazionale era giá il tredicesimo, e c’erano tanti eventi di alto livello dal mercoledí alla domenica, circa duecento in totale.

Secondo me, il clou della tavola erano le presentazioni delle scrittrici progressiste di fama mondiale. Nata in Sudafrica nel 1923 Nadine Gordimer mi ha assorbito nella enorme sala con centinaia di persone. Nei suoi libri questa scrittrice, vincitrice del premio Nobel, esamina soprattutto le tensioni tra le razze, lottando contro l’apartheid. Col suo romanzo The Conservationist ha vinto il Premio Booker. Tanti ascoltatori ha attirato anche Fay Weldon, l’ospite dalla Gran Bretagna, che giá negli anni ’60 cominciava la sua carriera di scrittrice e che da allora difende il femminismo nei suoi romanzi satirici. Tra questi il piú famoso sará The Life and Loves of a She-Devil, sulla base del quale è stato girato un film per me fortemente memorabile (in cui nel ruolo della protagonista era Meryl Streep) e anche la serie televisiva. Una delle piú commoventi tra tutti gli intervistati è stata la francese Denise Epstein di 80 anni, tanto fragile quanto d’acciaio, che dopo aver tenuto per decenni in una valigia ammaccata il manoscritto di sua madre sul periodo dell’occupazione nazista l’aveva finalmente scritto in bella copia portando cosí alla luce il premiato capolavoro Suite Française.

Tali tenaci, forti e provette donne fini e altri interessanti artisti delle parole il Festival attira da tanti continenti e da diverse parti dell’Italia. Oltre alle interviste agli scrittori c’è anche la possibilità di assistere a delle tavole rotonde, dei concerti, dei film, dei drammi radiofonici, delle recitazioni di poesia… E naturalmente una parte importante del tutto sono gli incontri tra gli scrittori e i lettori e anche le conversazioni tra gli amanti della letteratura in cittá.

E poi la città stessa! Mantova, fondata già nel 2000 a.C., è una perla architettonica circondata da giardini e laghi, e dei suoi edifici preziosi con tesori d’arte e dei suoi cortili interni il Festival apre le porte. Gli eventi con la quota d'ammissione si organizzano nei palazzi, nelle chiese e nei teatri e gli eventi gratuiti nelle tende e sotto le tettoie. Nel cuore dell’area del Festival c’è il punto info dove c’è una libreria piena di libri italiani e di libri tradotti in italiano, e ci sono anche delle gelaterie, dei caffé e dei ristoranti nelle terrazze dei quali si puó prendere nutrimento per il corpo in un clima piacevolmente caldo.

Per tutti quelli che adesso sono rimasti affascinati da Mantova do alcune istruzioni per l’autunno prossimo: la maggior parte degli eventi è esaurita giá prima dell’inizio del Festival, quindi conviene prenotare i biglietti per tutti i piú preferiti in anticipo, e la lingua del Festival è l’italiano, quindi la comprensione orale fluente di questa lingua è il presupposto essenziale per prendere nutrimento spirituale.

                              

Davanti a Palazzo Ducale, andando a sentire un’intervista

 

La tavola rotonda degli scrittori africani nel Cortile della Cavallerizza

Le foto: Esa Karjalainen

Taija Mård

La scrittrice fa la traduttrice e redattrice della letteratura ed è un’appassionata dell’Italia & dell’italiano

http://www.mantovanotizie.com/tag/festivaletteratura

Mantovan Festivaletteraturan herkkutarjonta hätkähdyttää niin määrällään kuin laadullaankin. Kansainvälinen kirjallisuusfestivaali järjestettiin tänä syksynä jo 13. kertaa, ja tasokkaita tapahtumia riitti keskiviikosta sunnuntaihin yhteensä yli 200.

Kattauksen kohokohtina pidin maailmankuulujen edistyksellisten naiskirjailijoiden esiintymisiä. Etelä-Afrikassa vuonna 1923 syntynyt Nadine Gordimer imaisi minut valtavaan katsomoon satojen muiden mukana. Tämä Nobel-palkittu kirjailija on käsitellyt teoksissaan ennen kaikkea rotujen välisiä jännitteitä apartheidia vastaan taistellen. Romaanistaan The Conservationist hän sai Booker-palkinnon. Kuulijoita keräsi myös Ison-Britannian vieras Fay Weldon, joka 1960-luvulla käynnistyneestä kirjailijanurastaan asti on ajanut feminismin asiaa satiirisissa romaaneissaan. Niistä tunnetuin lienee The Life and Loves of a She-Devil, jonka pohjalta tehtiin aikoinaan muistiini porautunut Meryl Streepin tähdittämä elokuva ja myös TV-sarja. Liikuttavimpiin haastateltaviin kuului yhtä aikaa sekä hauras että teräksinen ranskatar, 80-vuotias Denise Epstein, joka säilytettyään vuosikymmenet kovia kokeneessa matkalaukussa äitinsä käsikirjoitusta natsimiehityksen ajoilta kirjoitti sen viimein puhtaaksi ja saattoi siten maailmaan palkitun mestariteoksen Suite Française.

Tällaisia tervaskantoleidejä ja muita kiinnostavia sanataiteilijoita festivaali vetää puoleensa niin monilta mantereilta kuin eri puolilta Italiaakin. Kirjailijahaastattelujen lisäksi koettavana on paneeleja, konsertteja, elokuvia, kuunnelmia, runoesityksiä… Ja tietysti tärkeä osa kokonaisantia ovat myös kirjailijoiden ja lukijoiden kohtaaminen sekä kirjallisuudenystävien tapaamiset ja keskustelut kaupungilla.

Ja se kaupunki sitten! Jo vuonna 2000 eKr. perustettu Mantova on puistojen ja järvien reunustama arkkitehtoninen helmi, jonka taideaarteita sisältäviin arvorakennuksiin ja sisäpihoille festivaali avaa ovet. Maksulliset tapahtumat järjestetään palatseissa, kirkoissa ja teattereissa, maksuttomat teltoissa ja katoksissa. Festivaalialueen ytimestä löytyy infopiste, jossa on italialaisia ja italiaksi käännettyjä kirjoja pursuava kirjakauppa, ja viehättäviä jäätelöbaareja, kahviloita ja ravintoloita, joiden terasseilla voi nauttia lempeän lämpimässä säässä ruumiinravintoa.

Mantovasta syttyneille matkaevästykseksi ensi syksylle, että suurin osa tapahtumista on loppuunmyyty jo ennen festivaalin alkua, joten liput niihin mieluisimpiin kannattaa ehdottomasti varata ennakkoon, ja festivaalin kieli on italia, joten sen sujuva kuullun ymmärtäminen on puolestaan hengenravinnon nauttimisen oleellinen edellytys.

Piazza Erben laidalla juuri ennen avajaisten alkua

Afrikkalaisten kirjailijoiden paneeli Cortile della Cavallerizzalla

Fay Weldon keskittyy kysymyksen tulkkaukseen

 Kirjailijahaastattelun alla Chiesa di San Mauriziossa

Valokuvat: Esa Karjalainen

Taija Mård

Kustannustoimittaja ja kirjallisuuden kääntäjä, Italian & italian harrastaja

Juttuni on julkaistu Kääntäjä Översättaren -lehden numerossa 8/09