On Winter Solstice

My warmest season's greetings to all those dear visitors and fellow bloggers with whom I've had the privilege to exchange so many interesting and intellectual comments, ideas, e-mails etc. this year!

Thank you, and have a peaceful one everyone <3

Unlike one might think, this photo by Esa Karjalainen wasn't taken here in my native Finland, famous for its pure white drifts, but on our trip to Riga, Latvia, a couple of Xmas Eves ago. When night fell, there was this gentle, fairytale-like snowstorm that covered the streets and squares of the picturesque old town, the riverbanks of the mighty Daugava, and also the happy couple walking in this winter wonderland: -)

Saluti dal Festival della Letteratura di Mantova!

L’offerta delle leccornie di Festivaletteratura stupisce sia con la sua quantitá sia con la sua qualitá. Questo festival internazionale era giá il tredicesimo, e c’erano tanti eventi di alto livello dal mercoledí alla domenica, circa duecento in totale.

Secondo me, il clou della tavola erano le presentazioni delle scrittrici progressiste di fama mondiale. Nata in Sudafrica nel 1923 Nadine Gordimer mi ha assorbito nella enorme sala con centinaia di persone. Nei suoi libri questa scrittrice, vincitrice del premio Nobel, esamina soprattutto le tensioni tra le razze, lottando contro l’apartheid. Col suo romanzo The Conservationist ha vinto il Premio Booker. Tanti ascoltatori ha attirato anche Fay Weldon, l’ospite dalla Gran Bretagna, che giá negli anni ’60 cominciava la sua carriera di scrittrice e che da allora difende il femminismo nei suoi romanzi satirici. Tra questi il piú famoso sará The Life and Loves of a She-Devil, sulla base del quale è stato girato un film per me fortemente memorabile (in cui nel ruolo della protagonista era Meryl Streep) e anche la serie televisiva. Una delle piú commoventi tra tutti gli intervistati è stata la francese Denise Epstein di 80 anni, tanto fragile quanto d’acciaio, che dopo aver tenuto per decenni in una valigia ammaccata il manoscritto di sua madre sul periodo dell’occupazione nazista l’aveva finalmente scritto in bella copia portando cosí alla luce il premiato capolavoro Suite Française.

Tali tenaci, forti e provette donne fini e altri interessanti artisti delle parole il Festival attira da tanti continenti e da diverse parti dell’Italia. Oltre alle interviste agli scrittori c’è anche la possibilità di assistere a delle tavole rotonde, dei concerti, dei film, dei drammi radiofonici, delle recitazioni di poesia… E naturalmente una parte importante del tutto sono gli incontri tra gli scrittori e i lettori e anche le conversazioni tra gli amanti della letteratura in cittá.

E poi la città stessa! Mantova, fondata già nel 2000 a.C., è una perla architettonica circondata da giardini e laghi, e dei suoi edifici preziosi con tesori d’arte e dei suoi cortili interni il Festival apre le porte. Gli eventi con la quota d'ammissione si organizzano nei palazzi, nelle chiese e nei teatri e gli eventi gratuiti nelle tende e sotto le tettoie. Nel cuore dell’area del Festival c’è il punto info dove c’è una libreria piena di libri italiani e di libri tradotti in italiano, e ci sono anche delle gelaterie, dei caffé e dei ristoranti nelle terrazze dei quali si puó prendere nutrimento per il corpo in un clima piacevolmente caldo.

Per tutti quelli che adesso sono rimasti affascinati da Mantova do alcune istruzioni per l’autunno prossimo: la maggior parte degli eventi è esaurita giá prima dell’inizio del Festival, quindi conviene prenotare i biglietti per tutti i piú preferiti in anticipo, e la lingua del Festival è l’italiano, quindi la comprensione orale fluente di questa lingua è il presupposto essenziale per prendere nutrimento spirituale.

                              

Davanti a Palazzo Ducale, andando a sentire un’intervista

 

La tavola rotonda degli scrittori africani nel Cortile della Cavallerizza

Le foto: Esa Karjalainen

Taija Mård

La scrittrice fa la traduttrice e redattrice della letteratura ed è un’appassionata dell’Italia & dell’italiano

http://www.mantovanotizie.com/tag/festivaletteratura

Mantovan Festivaletteraturan herkkutarjonta hätkähdyttää niin määrällään kuin laadullaankin. Kansainvälinen kirjallisuusfestivaali järjestettiin tänä syksynä jo 13. kertaa, ja tasokkaita tapahtumia riitti keskiviikosta sunnuntaihin yhteensä yli 200.

Kattauksen kohokohtina pidin maailmankuulujen edistyksellisten naiskirjailijoiden esiintymisiä. Etelä-Afrikassa vuonna 1923 syntynyt Nadine Gordimer imaisi minut valtavaan katsomoon satojen muiden mukana. Tämä Nobel-palkittu kirjailija on käsitellyt teoksissaan ennen kaikkea rotujen välisiä jännitteitä apartheidia vastaan taistellen. Romaanistaan The Conservationist hän sai Booker-palkinnon. Kuulijoita keräsi myös Ison-Britannian vieras Fay Weldon, joka 1960-luvulla käynnistyneestä kirjailijanurastaan asti on ajanut feminismin asiaa satiirisissa romaaneissaan. Niistä tunnetuin lienee The Life and Loves of a She-Devil, jonka pohjalta tehtiin aikoinaan muistiini porautunut Meryl Streepin tähdittämä elokuva ja myös TV-sarja. Liikuttavimpiin haastateltaviin kuului yhtä aikaa sekä hauras että teräksinen ranskatar, 80-vuotias Denise Epstein, joka säilytettyään vuosikymmenet kovia kokeneessa matkalaukussa äitinsä käsikirjoitusta natsimiehityksen ajoilta kirjoitti sen viimein puhtaaksi ja saattoi siten maailmaan palkitun mestariteoksen Suite Française.

Tällaisia tervaskantoleidejä ja muita kiinnostavia sanataiteilijoita festivaali vetää puoleensa niin monilta mantereilta kuin eri puolilta Italiaakin. Kirjailijahaastattelujen lisäksi koettavana on paneeleja, konsertteja, elokuvia, kuunnelmia, runoesityksiä… Ja tietysti tärkeä osa kokonaisantia ovat myös kirjailijoiden ja lukijoiden kohtaaminen sekä kirjallisuudenystävien tapaamiset ja keskustelut kaupungilla.

Ja se kaupunki sitten! Jo vuonna 2000 eKr. perustettu Mantova on puistojen ja järvien reunustama arkkitehtoninen helmi, jonka taideaarteita sisältäviin arvorakennuksiin ja sisäpihoille festivaali avaa ovet. Maksulliset tapahtumat järjestetään palatseissa, kirkoissa ja teattereissa, maksuttomat teltoissa ja katoksissa. Festivaalialueen ytimestä löytyy infopiste, jossa on italialaisia ja italiaksi käännettyjä kirjoja pursuava kirjakauppa, ja viehättäviä jäätelöbaareja, kahviloita ja ravintoloita, joiden terasseilla voi nauttia lempeän lämpimässä säässä ruumiinravintoa.

Mantovasta syttyneille matkaevästykseksi ensi syksylle, että suurin osa tapahtumista on loppuunmyyty jo ennen festivaalin alkua, joten liput niihin mieluisimpiin kannattaa ehdottomasti varata ennakkoon, ja festivaalin kieli on italia, joten sen sujuva kuullun ymmärtäminen on puolestaan hengenravinnon nauttimisen oleellinen edellytys.

Piazza Erben laidalla juuri ennen avajaisten alkua

Afrikkalaisten kirjailijoiden paneeli Cortile della Cavallerizzalla

Fay Weldon keskittyy kysymyksen tulkkaukseen

 Kirjailijahaastattelun alla Chiesa di San Mauriziossa

Valokuvat: Esa Karjalainen

Taija Mård

Kustannustoimittaja ja kirjallisuuden kääntäjä, Italian & italian harrastaja

Juttuni on julkaistu Kääntäjä Översättaren -lehden numerossa 8/09

Celebrating Work!

Unfolding my editing process at a book launch party. All photos by Esa Karjalainen unless otherwise stated.

Lately, I’ve been happy to act as an editor for Tarja Tornaeus’s international publishing house REUNA (https://reunalla.fi) who has just celebrated the grand opening of their new headquarters in Myllykoski, Kouvola.

My projects for them have included quite a few manuscript evaluations and also literary translations into English, e.g. for FILI who promotes the publication of Finnish literature in translation around the world. However, these more extensive ones have been my pride and joy – and they all called for celebration!

Theologian Marjo Ojalammi’s book Nokinen sydän – Kirje isälle (http://esikoiskirjailija-marjo-ojalammi.webnode.fi/) deals with the protagonist Elisabet’s two-fold, parallel grieving process about the loss of a father and childhood emotional neglect.

I enjoyed working on this book and with this author so much! Our conversations were always very refined and educated, and the book’s philosophical, religious, and psychological questions were all dear to my heart.


 

Toasting the first Finnish novel I’ve ever edited; on many a level a very different process compared to editing translated literature.

Photo by Taija Mård.

I’ve also had the privilege of editing a crime novel, a historical story, and this extraordinary tale combining fiction and non-fiction, based on a doctoral thesis (http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/2cba0fdb.html) and telling about both the background and new prospects of the world famous Finnish school: Kouluneuvos – Matka uuteen kouluun by Pasi Petrell, Doctor of Education.

Some of the key concepts in my editing process are fluency, coherence, clarity, and harmony. Those, I think, are achieved by grammatical correctness, semantic accuracy, logical cohesion, uniformity of register, structural balance, and loyalty to the chosen genre.

I try to refrain from interfering with the text and instead lift it up – focus on cherishing its main idea and enhancing the author's own style. I like to think of myself as the book’s best friend, always aiming at guaranteeing that the readers will receive it well and that the author can confidently step into the limelight in order to shine there like a star in their own right.

Throughout, I bear in mind that I represent the publishing house, following in every respect their editing policy. This particular publisher expects meticulous and thorough editing.

 

Meeting colleagues at REUNA’s last legendary garden party in the culturally famous municipality of Tuusula last summer.

This spring I served as a judge in REUNA’s literary competition, sponsored by another internationally oriented Finnish company, Framery (http://www.frameryacoustics.com/fi/), a pioneer in producing soundproof booths. The publisher was searching for great Finnish, Swedish and English manuscripts about a circus boy and his adventures in which a magical booth plays the key role. The name of the book series will be Sirkuspoika Oliver.

 

Illuminating for the celebratory audience in Tampere what a rare gift indeed it is to be able to write a good children's story – and emphasizing to the winners how deserving of the prizes and publishing contracts they clearly were!

The competition attracted a great amount of interest. Me and the other two judges, Anna Toni and Krista Airola, read and evaluated all in all 113 stories!

The criteria were, first and foremost, competitors’ ability to follow the given instructions and produce impeccable written language; then the stories’ suitability for the international market, age appropriateness, originality, and creativity. Also the nursery rhymes and song lyrics possibly included in the narratives needed to hold water, both rhythmically and rhymingly. And last but not least hilarity, to go with Veera Miettinen’s cheerful illustration (Lastenkirjasarjan visuaalisen ilmeen suunnittelu).

 

In Framery’s Tampere HQ, from the left: Teija Rekola (third prize); Asta Ikonen (first prize 1 000 euros); the judge from Helsinki, literary freelancer Taija Mård; Paula Nieminen (second prize); the judge from REUNA, producer Anna Toni; illustrator Veera Miettinen; Framery’s representative, business controller Annamaria Sola.

Photo by Tapio Kilpeläinen.

 

Cheers to all the good work and its fruitful continuation!

Suurten kirjailijoiden jalanjäljillä UNESCOn City of Literaturessa

Irlanninenglanti ei meinaa millään pyörähtää korvassani ymmärrettävään muotoon, kun taksi puhaltaa kentältä kohti keskustaa. Napattuani viimein kuskin puhetulvasta avainsanan weather käsittelemme siitä maittemme osalta kaiken oleellisen ja sitten olemmekin jo hotellilla! Vaikka Dublin on pikkukaupunkimaisuutensa ansiosta helppo haltuunotettava, kirjallisuusihmiselle siellä riittää mittavasti koettavaa.

Aivan ensimmäiseksi on suunnattava Oscar Wilden (1854–1900) lapsuudenkodille, joka sijaitsee Merrion Squarella. Talo on edustava esimerkki Yrjöjen aikakauden arvorakennuksista, ja kuinka ollakaan, kirjailija itse katselee sitä vastapäisen puiston kulmalla patsaana lekotellen. Kasvoille on muotoiltu peittelemätön hedonistisuus, jonka perusteella voikin hyvin kuvitella tämän keikarin kirjoittaneen monitulkintaisen romaanin Dorian Grayn muotokuva.

Seuraavana on vuorossa vaikuttava Trinity College, jonka kirjaston valtavista kokoelmista löytyy muun muassa kirjallisuudenhistorian suurimpien nimien teosten ensipainoksia ja pitkiä jonoja puoleensa vetävä Kellsin kirja, loistokkaasti kuvitettu evankeliumikäsikirjoitus keskiajalta. Koko 1592 perustettu yliopisto rakennuksineen, aukioineen ja puistoineen on myös sinänsä upea nähtävyys.

Kaupungin halki virtaavan Liffeyn yli kulkee monta kaunista siltaa, ja yksi niistä on James Joyce Bridge. Se ei suinkaan ole ainoa paikka, joka muistuttaa yhdestä 1900-luvun tärkeimmistä kirjailijoista: James Joyceen (1882–1941) törmää vähän kaikkialla, kuten eri museoissa ja vaihtuvissa näyttelyissä. James Joyce Centreen pääsee sisälle pikkurahalla, ja siellä voi tutustua monenlaisten materiaalien kautta hänen elämäänsä ja tuotantoonsa. Niihin paneudutaan myös keskuksen kesäisin järjestämillä kävelykierroksilla, jotka ovat varmasti antoisin tapa vaellella Ulysses-romaanin tapahtumapaikoilla.

Joycesta on näyttely myös Irlannin ensimmäisessä yleisessä kirjastossa Marsh's Libraryssa, jonka arkkipiispa Marsh perusti valistusajalla. Arkkitehtonisesti arvokas rakennus sisältää uskomattoman määrän upeasti säilyneitä ikivanhoja nahkaselkäisiä teoksia, ja tunnelma tuoksuineen on ainutlaatuinen. Vierailija johdatetaan tarjontaan pienimuotoisen esitelmän kautta heti sisäänkäynnillä, ja lähtiessään hän voi kirjoittaa nimensä vieraskirjaan ajan hengen mukaisesti sulkakynällä. Kirjasto sijaitsee aivan liki St Patric's Cathedralia, jonne on haudattu Jonathan Swift (1667–1745). Satiirisen Gulliverin retkien kirjoittaja kun toimi sen tuomiorovastina.

Dublin Writers Museum on kirjallisuuskiertueiden itsestään selvä huipennus. Kaksi hillittyä vanhaa herraa tervehtää eteisessä: ”Hello folks!” ja ohjaa ympäri maailmaa saapuvat kävijät 1700-luvulla rakennetun talon uumeniin. Museo tarjoaa hienon kokonaiskatsauksen irlantilaiseen kirjallisuuteen Nobel-voittajineen, joihin kuuluu muun muassa näytelmäkirjailija George Bernard Shaw (1856–1950). Kirjaharvinaisuuksien ohella esillä on kirjeitä, kyniä, kirjoituskoneita ja piippuja, jopa Samuel Beckettin (1906–1989) puhelin. Seiniä koristavat hienot kirjailijamuotokuvat – erityisesti sykähdyttää nuoren mystikkorunoilija William Butler Yeatsin (1865–1939) lyyrinen komeus.

Kun kirjallisuus alkaa maistua paperilta, on aika suunnata lähteelle, ja tässä maassa sitä kuvaa kaksi sanaa: pub ja Guinnes. Tummaa taikajuomaa kannattaa tietysti mennä nauttimaan teemanmukaiseen seuraan. Fleet Streetillä sijaitseva Palace Bar on ollut sanataiteilijoiden suosiossa jo vuodesta 1843 lähtien, ja siellä on tuoppia kallistellut muiden muassa Flann O’Brien (1911–1966). Vuoden 1818 paikkeilla perustettua Tonersia Baggot Streetillä tukivat Patrick Kavanagh (1904–1967) ja Bram Stoker (1847–1912), ja Neary’sissä Chatham Streetillä piti hoviaan Brendan Behan (1923–1964). Mutta varmasti jokaisella dublinilaispubilla on esittää kuuluisista kantiksistaan pitkä lista! Pubit ovat myös ehdottomasti paras paikka ruokailla: annokset ovat kookkaita, edukkaita ja maukkaita, miljööt autenttisia ja tunnelmallisia.

Lukemista kotiinviemisiksi? Sellaisia nykykirjailijoita kuin Seamus Heaney (1939–2013), Maeve Binchy (1940–2012), Kevin Barry (s. 1969), Ken Bruen (s. 1951) ja William Trevor (s. 1928) kannattaa hakea O’Connell Streetillä sijaitsevasta Easonista, jota kansalliseksi instituutioksikin kutsutaan. Duke Streetiltä löytyvä Ulysses Rare Books on puolestaan antikvaarinen kirjakauppa, josta löytyy maan kirjallisuushistorian arvokkaimpien nimien teoksia. Pistäytymisen arvoisia kirjapuoteja tosin riittää pitkin kaupunkia. Ja palvelu, se on kaikkialla rennon ystävällistä, vaikkei asiakas täydellisesti irkkuaksenttia hallitsisikaan.



Samuel Beckettin kunniaksi rakennettu näyttävä vinoköysisilta.




Marsh’s Libraryn sisäänkäynti St. Patrick's Closella.
”Hold to the now, the here, through which all future plunges to the past.”
Ulysses



Museon vieressä sijaitsee Irish Writers Centre, joka toimii nykykirjailijoiden tapaamis- ja työskentelytilana.



Voi vanhojen pubien tunnelmaa! Baarimikolta virtaa vuolaasti tarinaa kuuluista vieraista.



Juttuni on julkaistu Kääntäjä Översättaren -lehden numerossa 4/2015
Valokuvat Esa Karjalainen