Season's Greetings!

            Design and message of the card by Taija Mård. Photo taken by Esa Karjalainen.

"Kuinka pääsisin kirjallisuuden kääntäjäksi?"

Näin minulta on kysytty sen verran usein, että päätin laatia mahdollisimman kattavan infopaketin, jäsentäen sen alan edellyttämien kykyjen pohjalta. Ne taas pohjautuvat oivalluksiini ja kokemuksiini päätoimisesta kirjantekijyydestä liki 30 vuoden ajalta – ja ovat siis omia käsityksiäni, eivät raamatunsanaa. Voit päästä tavoitteeseesi varmaan muillakin ansioilla ja keinoilla, vapaan markkinatalouden ehdoillahan mennään: sinä kilpailet omien kriteeriesi mukaan, ja samoin menettelee kustantaja. Minun johtotähtinäni ovat tuikkineet pieteetti ja eettisyys. Tai ehkä haluatkin kääntää vain sivutoimisesti? Silloin eivät kaikki evästykseni sinua koske, mutta jospa jokin sentään. Tervetuloa perehtymään!

Monitaituruus

Käsite kirjallisuuden kääntäminen kattaa eri kieliltä kääntämistä eri suuntiin ja erilaisista kirjallisuudenlajeista, mutta useimpien kyselijöiden haaveissa siintävät vain suomennokset, vain romaaneista ja vain englannista. Kuitenkin maamme pienet markkinat huomioiden kannattaa päätoimiseksi pyrkiä vain, jos hallitsee useita kirjallisia genrejä ja on valmis kaikenlaisen kaunon lisäksi kääntämään myös sekalaisia käytännön tieto-opuksia. Vaativa spesiaali tietokirjallisuus taas edellyttää kulloinkin kyseessä olevan tieteenalan asiantuntijuutta.

Korkeasti koulutettuja englannin ja ruotsin kääntäjiä riittää, ja vaikka niistä kielistä suomennettua toki myös julkaistaan eniten, saat kilpailuetua, jos plakkarissasi on lisäksi jokin harvinainen kieli.

Paitsi vieraiden kielten hallintasi myös kielialueiden kulttuurituntemuksesi olisi oltava vakuuttavaa. Lisäksi hyvästä yleissivistyksestä on suurta apua, sillä pähkinöitä tippuu purtavaksi jatkuvana virtana.

Kirjallisuus käännätetään freelancereilla, ja senlaatuisen yrittäjyyden infraan kuuluvat luonnollisesti myös kirjanpitäjätasoinen numerotarkkuus ja laskutaito sekä normaali IT-osaaminen.

Äidinkieli ja kirjallinen ilmaisu

Loistava äidinkielen hallinta on ehdoista ensisijainen, koska sillä kielellä suomentajan työ julkaistaan. Ovathan sinulla siis hanskassa oikeakielisyysasiat eli ajantasaiset kielioppisäännöt ja muut kirjoittamisen konventiot? Ja myös käsikirjoituksen tekemisen käytännöt?

Samoin ihan perusedellytyksenä on erityislahjakkuus juuri kirjallisessa ilmaisussa. Kursorisesti avaan: sanataiteellisuus, romaanimuodon, lauserakenteiden ja -rytmin hahmottaminen sekä paitsi kerronnan myös aidontuntuisen dialogin hallinta; tyylilajissa ja rekisterissä pysyttäytyminen; kohderyhmän tuntemus; nuortenromaaneissa edellä mainittujen lisäksi luontevan nuorisokielen taju ja sovittaminen kirjalliseen muotoon; vitsien ja sanaleikkien nokkela ja kerkeä luominen; murteiden simulointi; lyriikan hallinta ja herkkyys sen tulkinnassa sekä runomittojen tuntemus; joihinkin teoksiin (usein lastenkirjoihin) kuuluvien laulunsanojen riimittäminen ja säveleen istuttaminen; lastenkirjallisuudessa lisäksi lapsentajuistaminen, kotouttaminen ja ymmärrys lapsilukijoiden kehitysvaiheista sekä kuvakirjoissa tekstin ja kuvituksen ”samankielisyys”; tietokirjallisuudessa muun muassa ytimekäs ja selkeä ilmaisu sekä kyky havaita adaptointia vaativat kohdat ja toteuttaa ne.

Pitkin matkaa on taiteiltava nuoralla, milloin asettaa etusijalle uskollisuus alkuteokselle ja milloin päästää irti oma luovuus. Varsinkin lastenkirjat vaativat suomentajalta joskus pitkällekin vietyä etääntymistä ja paikoin jopa uudelleen synnyttämistä.

Monesti käsikirjoituksista suomennettaessa tekstiin kannattaa suhtautua kuin editori. Sieltä saattaa löytyä epätarkkuuksia tai epäjohdonmukaisuutta, kankeutta, jopa erilaisia virheitä. Muutettavat asiat on neuvoteltava kirjailijan kanssa hänen äidinkielellään ja joskus hyvinkin aikaa vievästi, mutta toisaalta aina kirjailijaa ei saa lähestyä. Varmista siis käytäntö kustantajalta.

Ja vielä nyrkkisääntö: Älä ikinä vain mekaanisesti ”käännä” vaan aina suomenna eli ymmärrä teos kauttaaltaan ja kirjoita se sitten uusiksi luontevalle äidinkielelle – mielestäni lähtökielen saundia kuitenkaan kokonaan sivuuttamatta.

Sivistyneisyys, pitkäjännitteisyys ja pikkutarkkuus

Pohjavaatimuksena on akateeminen koulutus. Oppineisuutta ja tutkijantaitoja edellytetään, kun on hallittava laajoja kokonaisuuksia, kyseenalaistettava asioita ja suoriuduttava ripeästi researchistä. Selvitettävinä on sekä äidinkielen että vieraan kielen sanoja, käytäntöjä ja sääntöjä, mitä erilaisimpia faktoja maan ja taivaan väliltä, tyyliseikkoja, kotoutettavia asioita ynnä muuta. Myös skarppia lähdekritiikkiä tarvitaan.

Niin aikamuodot kuin välimerkitkin on tajuttava suomentaa. Vieraskielisten sanojen kohdalla tulee vastaan translitterointi, ja niiden taivutuksen takia taas tulisi tuntea tai tutkia myös äänneasut. Sanonnoille ja sananlaskuille pitää etsiä supisuomalaiset vastineet. Ja erisnimien kääntäminen, se olisikin aivan oma luennonaiheensa!  

Tutkimustyössä saattaa vierähtää tovi, jolloin siihen on vain rauhassa paneuduttava ja jatkettava tekstin tekemistä sitten päivää pidentämällä.

Monet teokset myös sisältävät useita satoja sivuja. Projektiin on sitouduttava kauaksi aikaa ja pidettävä myös kaikki teoksesta matkan varrella nousevat langat tiukasti käsissä, omat ratkaisut muistissa ja linjaukset systemaattisesti hallussa.

Syvälukuun keskittyminen on kaiken A ja O: on perehdyttävä tekstiin ja oivallettava sanojen ja lauseiden semantiikka sekä teos kaikkine kerroksineen.

Suomennos on jaksettava hioa mahdollisimman pitkälle julkaisukuntoon – älä jätä velvollisuuksiasi kustannustoimittajan hoidettaviksi. Itse teen kässärilleni kierroksia yleensä kuusi.

Luotettavuus, ammattietiikka

Noudata aina hyvää käännöstapaa eli älä jätä mitään pois äläkä lisäile omiasi. Vältä kaikenlaisia rikkeitä alkuteoksen faktojen, kirjailijan tyylin, lähtökielen tulkinnan ja kohdekielelle tuottamisen suhteen.

Lähetä käsikirjoituksesi tarkistettuna. Käy se läpi sekä lukien että oikolukuohjelmalla. Mitä erikoisinta jälkeä matkan varrella nähneenä en voi kyllin korostaa huolellisuutta.

Pysy aikataulussa ja luovuta työ sovittuun deadlineen mennessä.

Suomenna aina kunnioittavasti. Älä suhtaudu välinpitämättömästi, vaikka kirja olisi mielestäsi kuinka vähäpätöinen tahansa. Suomennoksesi ei koskaan saa sitä olla; sen pitää olla ammattimainen.
 

Sinnikkyys, resilienssi, itseohjautuvuus

Alalle pääseminen ei ole helppoa, ainakaan täydestä tuntemattomuudesta tulevalle. Suomentajan ammatti kiehtoo, joten tarjokkaita riittää ja koko ajan tulee yliopistoista lisää.

Lahjakkuuksia joko tunnistetaan tai ei tunnisteta, minkä vuoksi et välttämättä saa mieluisia teoksia suomennettavaksesi tai töitä ollenkaan. Älä kuitenkaan ikinä tee sitä virhettä, että aliarvioisit itseäsi. Jatka yrittämistä uskoen siihen, että juuri sinulle sopiva toimeksiantaja löytyy.

Aloita tekemällä jostain vieraskielisestä kirjasta verraton käännösnäyte ja lähettele sitä kustantamoille edustavan saatekirjeen kanssa. Ensin selvität tietysti omatoimisesti talojen erityisalat, oikeat yhteyshenkilöt ja ajantasaiset posti- tai meiliosoitteet. Tästä pääset alkuun: https://kustantajat.fi/jasenluettelo

Myös ulkomaisia taloja kannattaa kontaktoida – tietysti sillä edellytyksellä, että esittäytymiset ja neuvottelut onnistuvat puhelimitse ja/tai sähköpostitse vieraalla kielellä. Sitten on vain oltava aktiivinen ja pitkämielinen markkinoinnissa, jotta saa sen ensimmäisen työn. Myöhemmin esikoissuomennoksen voi lähettää käännösnäytteeksi. Toisaalta monet kustannustoimittajat haluavat nähdä vain editoimatonta tekstiä ja ehkä jopa aiemmin suomentamattomasta teoksesta.

Vastauksia esittäytymisiin, näytteisiin ja tiedusteluihin et kuitenkaan välttämättä koskaan saa. Pyri viisveisaamaan siitä ja jatka yrittämistä optimistisin mielin.

Suomennostyötä tehdään paljolti yksin, joten seurankipeiden pirtaan se ei oikein käy. Myös käännösratkaisut on osattava tehdä itsenäisesti ja sitten myös luotettava niihin sekä kyettävä puolustamaan niitä. Briljantit argumentointitaidot ovat tarpeen.

Työmäärään nähden palkat ovat mitä ovat, joten suomennettavia teoksia olisi saatava tasaisesti ja suoriuduttava niistä ripeästi, monesti kellonajoista ja pyhäpäivistä piittaamatta.

Kirjallisuuden kääntäjien kohdalla yksinyrittäjyys tarkoittaa paradoksaalisesti sitä, että töillään ei voi tehdä voittoa vaan niistä saa kertapalkkion, mutta YELiä on silti maksettava ja vastattava verojen lisäksi itse myös kaikista muista tulonhankkimiskustannuksista. Kehotan siis miettimään, arveletko tämmöisen ”bisneksen” lyövän riittävästi leiville juuri sinun kohdallasi.

Myöskään apurahojen jakeleminen ei ole reilua peliä. ”Karu taloudellinen todellisuus saa taiteilijoita vaihtamaan alaa. Ammatinvaihtoa vauhdittaa taiteen arvioinnin mielivaltaisuus sekä epäoikeuden­mukaisuutta ruokkiva apurahajärjestelmä.” (HS Kulttuuri 21.5.2016) Älä siis laske sen äläkä muiden palkitsemissysteemien varaan. Luota mieluummin työntekoon. Hae silti myös apurahoja, loputtomia lomakkeita huolellisesti tuntikausia täytellen, sillä joskus nappaa!

Ihmistuntemus, luoviminen, integriteetti

Birds of a feather flock together… Suomentaisin sen vaikkapa näin: samansulkaiset, myötäsukaiset. Työelämässä(kin) samalla tasolla olevat hakeutuvat toistensa seuraan ja pärjäävät keskenään kitkattomimmin.

Huono ei saa olla, mutta joskus tuntuu, ettei liian hyväkään. Kannattaa pohtia Gaussin käyrää ja orientoitua sen pohjalta.
Kirjamaailmassa kohtaat varsin erilaisia tyyppejä: he edustavat monia eri ikäluokkia ja maamme kaikkia murrealueita, heillä on kirjavat koulutustaustat, kompetenssialueet, makumieltymykset, elämänkokemukset ja niin edelleen. Varaudu toimimaan kaikenlaisten kanssa ja kieli keskellä suuta.

Haluan tässä yhteydessä mainita myös normaalit sosiaaliset taidot: kiitä työstä, neuvoista ja ohjeista; myönnä mahdolliset erehdyksesi avoimesti ja pyydä tarvittaessa anteeksi; anna tunnustusta projektikumppaneillesi ja huomioi heidän näkemyksensä... Suomentajahan myötäilee kustantajan linjaa ja viimeistelee editorin kanssa keskustellen.

Projektin sujuvan etenemisen takaamiseksi mieti, miten paljon nostat neuvoteltavaksi ja missä kohtaa yksinkertaisesti annat olla. Muista silti aina, että sinä olet se tekijä ja taiteilija, joka tuntee teoksen läpikotaisin ja jonka nimissä sen suomennos julkaistaan! Pidä siis kiinni parhaista ratkaisuistasi ja hahmota, mistä voit tinkiä ja mistä et sekä varmista, että kaikki julkaistaan niin kuin on sovittu. Ei ole erityisen mieltä ylentävää nähdä painettuna kirjaa, jonne joku on mennyt tietämättäsi ja nimissäsi tekemään mitä erikoisimpia ”korjauksia”.

Neuvottelutaito on tarpeen myös keskusteltaessa sopimusasioista, kuten palkkiosta ja aikataulusta.

Yleisesti ottaen viestinnässä pitäisi asiallisuuden ja ystävällisyyden riittää. Ellei näin käy vaan tunnet ajautuvasi marginaaliin, ovat kyseessä niin sanotut henkimaailman hommat. Älä silloin jää hakkaamaan päätäsi seinään vaan hae tilalle kaltaisiasi asiallisia ja ystävällisiä yhteistyökumppaneita. Mielenterveys edellä, ovi kiinni perässä.

Turnauskestävyys

Keikka-alalla tahtoo olla niin, että olet juuri niin hyvä kuin viimeinen työsi. Suomennoksia pitää olla valmis metsästämään koko uran ajan – vaikka toki joillakin kustantajilla on tapana ottaa yhden kahden onnistuneen projektin jälkeen suomentaja niin sanotusti taloon sisään. Silloin voit odottaa saavasi kirjoja työpöydällesi suht säännöllisesti.

Mitään takeita ei kuitenkaan ole. Ja kun sinulle sitten tulee projektittomia jaksoja, muista että omassa työssään päätoimisesti työllistyvät eivät ole oikeutettuja työttömyyskorvauksiin. Samoin sairastelet useita päiviä omavastuulla. Joten jos pystyt, säästä!

Jos kohtaat kirjamaailmassa tylytystä tai suoranaista ilkeyttä, älä ota sitä henkilökohtaisesti vaan päinvastoin onnittele itseäsi, ettet ole samanlainen, ja jatka oma kenttäpuolisko puhtaana eteenpäin.

Freelancer on työyhteisöstä helppo heivata, jopa selityksittä, joten jos joku niin moraalittomasti tekee, kannattaa ajatella, että parempihan se olikin päästä moisesta kontaktista eroon. Ja kuten edellä sanoin, sitten vain hakemaan passelimpaa tilalle. Ehkä uudestaan ja uudestaan.

Huomioi myös, että suomentajana teet kaiken työsi julkisuudessa. Lehtien palstoilla ja blogeissa kuka tahansa saa sitä kehua tai aivan perustelemattakin väheksyä. Osaamattomissa käsissä kritiikki voi siis olla paitsi aiheetonta myös julmaa. Etkä pääse antamaan vastinetta. Kestätkö sen? Toisaalta useissa kirja-arvioissa on suomentaja jätetty kokonaan pois tekijäkaartista, ikään kuin teos juuri siltä osin olisi tupsahtanut valmiina jostain automaatista eikä ammattilaisen aivoista – ja perään saatetaan vielä oikein kiitellä ”kirjailijan kieltä”!

Siitäkin olisi vain noustava ja jatkettava seuraavan teoksen kimpussa, inspiroituneena.

Verkostoituminen

Kun pyrin alalle, minulle esiteltiin niin sanottu kolmen S:n sääntö: sitkeyttä, sattumaa, suhteita. Itselläni ei alan kontakteja ollut ja eteninkin yksin puskemalla ja puurtamalla, mutta ehdotan kyllä sinulle kirjallisten kavereiden hankkimista. Tieto liikkuu piireissä, joten siellä voit kuulla monia arvokkaita ammattiasioita. Kollegat saattavat jopa suositella sinua kustantamoille tai tarjota suomennettavaksesi kirjaa, jota eivät itse ehdi tehdä. Yhden kerran on minullekin niin onnekkaasti käynyt, kun eräs rekrytoimani henkilö suositteli minua tutulle kustantajalleen.

Uran varrella minulle on tietysti kehittynyt oma kustantajaverkosto, josta suurin osa töistä tulee. Myös LinkedIn on mainio kansainvälinen ammattilaisverkosto, jonka kautta minulle on tippunut useita yhteistyötarjouksia eri puolilta maailmaa; viime aikoina lähinnä Lontoosta ja New Yorkista.

Kun saa nimeä, voi tulla kutsuja varsin upeisiinkin projekteihin ja positioihin. Omalla urallani ehkä sykähdyttävintä oli, kun minulta tilatiin Vuoden nuori taiteilija -taidekirjaan sekä suomennokset että englanninnokset itsensä Bo Carpelanin runoista. Sain häneltä sitten projektin päätteeksi vielä pitkän ja lämpimän työtäni kiittävän puhelun, jota en unohda koskaan.

Joustavuus, jämäkkyys ja järjestäytyminen

Mieti ja päätä, millaisten aikataulujen ja palkkioiden puitteissa suostut työskentelemään. Samoin se, miten pitkälle olet valmis venymään, kun sinulta pyydetään kaupanpäällisiksi erilaisia askareita: tekemään takakansitekstejä suomentamiisi teoksiin, pitämään esitelmiä kustantajan tilaisuuksissa, esiintymään kirjamessuilla…

Sovi suomennosprojekteista kirjallisesti, lue kustannussopimukset tarkkaan ja neuvottele tarvittaessa pykälistä – joita ei kuitenkaan aina suostuta räätälöimään.

Perehdy tekijänoikeuksiin ja liity Sanaston asiakkaaksi: https://www.sanasto.fi/

Kannattaa liittyä myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon (huomioi kuitenkin, että kyseessä on aatteellinen yhdistys eikä ammattijärjestö): https://www.sktl.fi/ Jäsenmaksua vastaan saat korvaamattomia neuvoja, koulutusta, mahdollisesti apurahoja, ajantasaista informaatiota, uusia kontakteja ja jopa juridista apua silloin, kun ammatilliset oikeutesi ovat uhattuina. Kun toimii yksin ja pienituloisena, ja toimeksiantajia taas ovat kustannustalot ja jättikonsernit, pitää selusta todellakin turvata.

Opinhalu ja jatkuva edukoituminen

Perehdy aivan aluksi kääntämisen käytäntöön ja teoriaan alan arvostettujen tutkijoiden ja pedagogien laatimien oppikirjojen avulla.
Ota selvää, miten käsikirjoitus kuuluu laatia ja miten vedosvaiheessa tehdään korjauslukumerkintöjä ja käytetään editointiohjelmia.

Olethan mielirunojesi ja -romskujesi lukemisen lisäksi perehtynyt myös maailmankirjallisuuden kaanoniin? Se on kaiken pohja, mutta tuleehan sinun tuntea alasi perusteet myös siksi, että suomentaessasi huomaat alluusiot, intertekstuaalisuuden ja niin edelleen.

Seuraa aktiivisesti uutisia, ole kiinnostunut maailmanmenosta ja innostu erilaisista harrastuksista, jotta ymmärrät asioita mahdollisimman laaja-alaisesti ja sitä kautta teokset perusteellisesti itse, ennen kuin alat tulkkaamaan niitä muille. Pysy mukana äidinkielen ja vieraiden kieltesi kehityksessä (ne eivät ole kiveen hakattuja vaan evolutiivisia), lue aktiivisesti sekä koti- että ulkomaista kirjallisuutta, ota mallia itseäsi lahjakkaammilta (mutta tunnista heidät ensin – meriitiksi ei riitä, että nimi näkyy jatkuvasti julkisuudessa), käy seminaareissa, osallistu konferensseihin, matkustele ymmärtääksesi muita maita ja päästäksesi kuulemaan ja käyttämään nykykieltä.

Psykologia ja empatia

Kirjallisuuden tekeminen on kaikilla tasoilla ihmistiedettä ja -taidetta, joten erinomaista, jos hanskaisit vielä psykologista teoriaa ja käytäntöä.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä: Suomentaessasi palvelet monia ihmisiä, kuten kirjailijoita, henkilöhahmoja, kustantajia, kuvittajia, lukijoita. Heidän osaansa tulisi kyetä eläytymään ja tekemään heille kaikille oikeutta.

Onnea kirjalliseen matkaan! Sitä todella tarvitaan, mutta apuakin on tarjolla: mentoroin vapaaehtoistyönä, joten voit jättää kommenttikenttään kysymyksiä ja yhteydenottopyyntöjä!

 

Kuukauden mittaisella residenssijaksolla Firenzessä kävin ihailemassa Ognissantissa kuuluisaa Ghirlandaion maalausta Hieronymuksesta, kääntäjien suojeluspyhimyksestä. Valokuvan minusta kirkon käytävällä otti Esa Karjalainen.

Trainee Throwback

                                              LONDON 1978–1979

                                       International Trainee Exchanges 

   On Oxford Street, finding my way around town  

with the help of Nicholson's legendary London Streetfinder.

My "au pair" home was in Marble Arch which is located near all the amenities of Marylebone, Mayfair and the West End, plus the huge greenery of Hyde Park. 

I had my own private room in the former servants' quarters, on the top floor of Bryanston Court; famous building because of its onetime resident Wallis Simpson!

My stay was such an extended one that official registering was required.

I took care of a 3-year-old boy and a 2-year-old girl as well as household duties, while learning in practice some more English – American English, to be precise, since milady was an artist from California.

Through her I also learned a bit about est, a set of ideas of personal transformation, and its Hunger Project, an organization committed to the end of world hunger.

Special guest seminar and fancy dress party at the Café Royal with Kat and Airi.

In my freetime I explored the fabulous museums, art exhibitions and historical sights and sites of the city. Most often I visited the Museum of Mankind, the enchanting ethnography department of the British Museum displaying collections from Africa, Oceania, the Americas and Asia.

I enjoyed going to movies, one of them nothing less than The Last Waltz; seeing plays and also the musical Jesus Christ Superstar; attending some great jazz and blues concerts at Rotherhithe Civic Centre, featuring Heikki Sarmanto with Maija Hapuoja, and at the legendary Hammersmith Odeon, first to see The Crusaders and then B.B. King, twice.

London being such a melting pot of nations, I met and befriended some very nice people from around the world. We loved going out together, roamed the top markets like Portobello Road, drove down to Brighton, went to see Concorde at Heathrow, had house parties, and sometimes even dined out, especially in etno restaurants. It was then that I totally fell in love with the insanely good Indian food!

This excerpt from Hilaire Belloc's "Dedicatory Ode" was in my Scrap Book with all the addresses, phone numbers and many messages:

From quiet homes and first beginning,
Out to the undiscovered ends,
There's nothing worth the wear of winning,
But laughter and the love of friends.

Of course, I scoured bookshops and bought e.g. Virginia Woolf and Mark Twain plus especially Hemingway and Steinbeck, my favourite reads at the time.

 

  

I have missed it all very much ever since I left; revisiting just doesn't do the trick... A time worth reminiscing, Thursday after Thursday!

*

If the post provoked some thoughts, ideas or, better yet, memories for you – especially if you were in town at the same time – do drop a line in the comments section below. I would just love to hear from you!